Nyt alkaa olemaan kuukausi taivalta takana ja jäljellä enää viimeinen rypistys eli kotimatka. Hieman alle vuorokausi siinä menee ennenkuin pääsee kotioven lukkoa rapistelemaan. Monen mielestä ehkä paras osuus reissusta, kotiin kun on kuitenkin aina kiva palata. Onneksi on muutama vuorokausi aikaa toipua aikaerosta, sillä töihinpaluu on vasta ensi vuonna!
Aika täällä on mennyt kuin siivillä ja ohjelmaa on riittänyt joka päivälle, mutta toki on jäänyt aikaa nokosillekin. Matkaa tuli taitettua noin 4000 kilometriä ja ennakkosuunnitelma piti kutinsa lukuunottamatta talvimyrskyn vuoksi tehtyä yhtä muutosta, Grand Canyon jäi näin ollen näkemättä.
Jotain pientä ja jopa tarpeellistakin tavaraa tarttui mukaan, tämä näkyy matkalaukkumäärän kasvuna.
Ja kun on kapsäkit saatu pakattua, niin suunnaksi otetaan lentäkenttä ja kuljemme taas kotiinpäin.
Tulomatka
Paluumatka
Matkakumppanina meillä oli heti Los Angelesista alkaen ystävämme Winnie The Pooh, joka lähtee meidän mukanamme kaveriksi pikku-Olaville kotisuomeen.
Otsikon perusteella mieleen syntyy ehkä kuva kuumasta, palmujen reunastamasta hiekkarannasta, jonka on valloittanut uima-asuihin ja tonttulakkeihin sonnustautunut juhlakansa laseissaan virkistävät cocktailit pilleineen ja varjoineen...
Valitettavasti joulukuinen Kalifornian sää Redondo Beachilla ei ainakaan tänä vuonna antanut aihetta kaivaa esiin edes shortseja, niitä ei tosin ollut mukanakaan, uimapuvut kyllä varmuuden vuoksi. Sen sijaan jouluaatto alkoi vesisateisena ja aurinko pilkahteli pilvien raosta vasta iltapäivällä. Joulupäiväkin oli pilvinen, poutainen ja tuuleton sentään, lämpötila pysytteli valoisaan aikaan 15 asteen tuntumassa.
Auringonlaskun tapainen jossain 1-tiellä
Joulupukki merihädässä ?
Meksikolaista lounasta syötiin ulkoilun jälkeen ja aattoilta sujuikin sitten blogin päivittämisen ja dvd-elokuvan merkeissä. Aatto täällä ei ole vielä kummoinenkaan juhlapäivä, vasta joulupäivänä liikennekin rauhoittui selvästi ostoskeskuksien ollessa suljettuina.
Meidän joulupäiväinen juhla-ateriamme nautittiin Long Beachin puolella Queen Mary - laivan suositulla Suuren Salongin Samppanja-brunssilla. Paikan pukukoodina oli casual eli suhteellisen vapaa, joten se passasi hyvin meidän farkku-lookimme. Pöytävaraus hoitui jälleen hotellin respan avulla, mutta varauksia ravintoloihin USA:ssa (ja muuallakin) voi helposti tehdä itsekin (online) OpenTable-sivujen kautta.
Herkkua oli siinä monenlaista...
Ruoansulatukseksi kävi Quentin Tarantinon ensi-illassa ollut viihdyttävä mutta verinen Django Unchained. Joulupäivä tuntui olevan erittäin suosittu elokuvapäivä, sillä porukkaa 18 salin teatterissa oli todella paljon.
San Diegossa tsekattiin sanalla sanoen surkeaKilling them softly eli kaiken kaikkiaan 4 elokuvakäyntiä mahtui tähän reissuun. Television katselu ei oikein innosta jatkuvien mainoskatkojen vuoksi ja samoja vanhoja filmejä ja sarjojen uusintoja täällä pyörii kuin Suomessakin !
Lauantain käyntikohteena oli San Diegon eläintarha. Sinne meidät kuljetti bussi numero 7, pysäkille oli hotellilta matkaa parisataa metriä ja ajomatka kesti alle 15 minuuttia. Tarha sijaitsee Balboa Parkissa, joka on varsinainen monitoimialue ulkoilun, harrastusten ja kulttuurin saralla.
Eläintarha itsessään on jo melkoinen alueeltaan ja korkeuseroakin löytyy, joten siellä kulkee pari bussilinjaa. Kaksikerroksisella saa jonkinmoisen yleistuntuman alueeseen ja hop-on hop-off busseilla voi siirtyä alueelta toiselle. Lisäksi on köysirata, jolla myös pääsee kätevästi alueen puolelta toiselle. Eläinlajien kirjo on runsas, suosituin ruuhkasta päätellen oli panda. Niistä eräs ottikin yleisönsä tekemällä kuperkeikkoja katsojien riemuksi.
Balboa park
Balboa 2
Köysirata
Näkymää alas
Kaverukset
Tarkkailija
Serkku
Esiintyjä
Rento ote
Sunnuntain siirtymä Redondo Beachille joulun viettoon starttasi käynnillä Sea Worldissä, joka sijaitsee San Diegon pohjoisosassa. Tämä puisto tarjoaa koko perheelle jotain, on erilaisia eläimiä ja niiden esityksiä sekä muutama huvipuistolaite. Me testasimme niistä tukkijoen ja vuoristoradan. Pitkästä aikaa tuli kokeiltua tuollaisia härveleitä ja kyllä niissä jotain hohtoa on. Esityksistä kävimme katsomassa delfiinit, miekkavalaat ja lemmikit, joita olikin runsaasti: koiria, kissoja, minipossuja, ankkoja ja pari strutsiakin siellä piipahti. Suurta huvia puistossa on, kun delfiinit ja valaat roiskivat vettä yleisön päälle. Eturiveillä jotkut olivat varautuneet asiaan sadeviitoin.
Aikaa molemmissa paikoissa saa helposti kulumaan useamman tunnin, joten samoille päiville ei kannata paljon muuta ohjelmaa suunnitella.
Saavuimme San Diegoon torstaina heti puolenpäivän jälkeen ja onneksemme huoneemme The Bristol-hotellissa oli jo vapaa. Auto jäi tällä kertaa pysäköintipalvelun huomaan koko kaupungissaolon ajaksi. Hotellin keskeinen sijainti mahdollisti alueeseen tutustumisen kävellen ja julkisia kulkuneuvoja käyttäen.
Poikkesimme aluksi turisti-infossa, josta saimme karttojen lisäksi kätevästi hankittua liput etukäteen Zoohon ja Seaworldiin (15% alennuksella). Myös päiväliput bussi/raitiovaunu-liikenteeseen löytyivät samasta osoitteesta.
Juuri sopivasti ennen auringonlaskua ehdimme patikoimaan rantapromenadilla ja Gaslamp-korttelissa.
San Diegon keskusta osoittautui erittåin vilkkaaksi ja vireäksi, samanoloiseksi kuin San Francisco ja Chicago.
Vielä kun hotelli vastasi odotuksia ja sen ravintola jopa ylitti ne, viihtyminen oli taattu. FIRST avenue Bar & Grille tarjosi hotellissa asuville pääruoan ruokalistalta puoleen hintaan ja 5-7 välillä iltaisin oli lisäksi Happy Hour. Menu oli ehkä suppea, mutta kaikki, mitä siitä valitsimme, oli todella hyvää.